Maakunta- ja sote -uudistuksen valmistelu uudisti Keski-Pohjanmaata

Suomen hallitus on jättänyt eroanomuksen Tasavallan presidentille 8.3.2019 maakunta- ja sote-uudistuksen kariutumisen johdosta. Keski-Pohjanmaalla uutinen otettiin vastaan pettynein, mutta ymmärtäväisin mielin. Uudistuksen eteen on tehty paljon työtä, eikä sen kariutuminen suinkaan tarkoita sitä, että työ olisi mennyt hukkaan. Keski-Pohjanmaalla on saatu paljon aikaiseksi maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun myötä. Maakuntauudistuksen valmistelu tiivisti keskipohjalaisten toimijoiden yhteistyötä ja antoi eväitä tulevaisuuden palveluiden ja toimintojen suunnitteluun.

Uudistuksen valmistelu vauhditti Soiten syntyä

Keski-Pohjanmaa lähti rohkeasti ja etupainotteisesti uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää valtakunnallisen uudistuksen edellä, hallitusohjelman linjausten mukaisesti: Keski-Pohjanmaalle perustettiin oma sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite, joka aloitti toimintansa 1.1.2017.

Soiten perustamisen tavoitteena oli aito sisällöllinen asiakas- ja potilaslähtöinen palvelujärjestelmän uudistus, jossa saatiin sosiaali- ja terveydenhuollon ja perus- ja erikoispalveluiden raja-aitoja madallettua ja tuotettua palveluita maakunnan ja lähialueen väestölle entistä saumattomampien palveluketjujen muodossa.

Soite on tuonut konkreettisia parannuksia keskipohjalaisten sote-palveluihin. Ihmislähtöisellä integraatiouudistuksella on lyhennetty jonotusaikoja, nopeutettu kotihoitoon pääsyä, ja lisäksi se on tuonut erikoissairaanhoidon ammattitaidon osaksi peruspalvelujen arkea. Soite on osoittanut, kuinka julkinen sote-toimija kykenee itsenäisesti kohentamaan palveluidensa laatua ja kannattavuutta.

– Uskomme Soitessa integroituun toimintamalliin. Vaikka maakuntauudistus ei toteutunut suunnitellussa hallinnollisessa muodossaan, olemme Soite-kuntayhtymänä voineet rakentaa mallin, joka sopii Keski-Pohjanmaalle. Soite luo vahvemmat hartiat huolehtia alueen ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, lähellä ihmistä, toteaa toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi.

Ripeän palvelun lisäksi Soiten keskeinen tavoite on taata asiakkaille paras mahdollinen hoidon laatu. Jokainen potilas on saatava jouhevasti oikean hoidon piiriin. Tämän varmistamiseksi erikoissairaanhoito on jalkautettu osaksi perusterveydenhuoltoa. Tällöin ei tarvita raskaita lähetemenettelyjä, ja potilas voidaan ohjata tarvitsemaansa hoitoon pikaisemmin. Esimerkiksi lastenneuvolakäynneistä joka viidennen suorittaa nykyään lastentautien erikoislääkäri. Soiteen perustettiin myös erillinen lastenpäivystys, jotta lasten erityistarpeet voidaan paremmin huomioida. Kaikki tämä on mahdollista, kun resursseja ohjataan yhteisesti.

Soite tulee jatkamaan sote-integraatiotyötä ja syventämään sitä edelleen. Olemassa olevat strategiset tavoitteet ja arvot ohjaavat Soiten toimintaa tulevaisuuteen.

Osallisuus ja terveyden edistämistyö tiivistyi

Maakuntavalmistelutyö vauhditti myös osallisuuden ja terveyden edistämisen eteen tehtävää työtä Keski-Pohjanmaalla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet laadittiin yhteistyössä kuntien kanssa ja asiakasosallisuutta palvelujen kehittämisessä vahvistettiin perustamalla kolme asiakasraatia, vanhus- ja vammaisneuvostot sekä järjestöneuvottelukunta.

Asiakasraatien ja järjestöneuvottelukunnan perustaminen avoimella kutsulla ja keskustelulla antoi hyvän mahdollisuuden alueen asukkaille ja sen järjestöille tulla mukaan kehittämistyöhön. Tämä uusi toimintatapa toi sekä ihastusta, mutta myös ihmetystä. Kuntien päätöksenteossa on totuttu aikaisemmin nimeämään edustajat, nyt järjestöjen neuvottelukunnassa foorumi olikin avoin ja vapaa kaikille halukkaille uudentyyppisellä kutsumenettelyllä. Myös puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valittiin ryhmien omilla päätöksillä.

Kolme neuvottelukuntaa, vanhus- ja vammaisneuvostot sekä järjestöneuvottelukunta, perustettiin antamaan omien alojensa asiantuntemustaan niin alueen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kuin palvelujen kehittämiseen. Neuvottelukunnat ovat antaneet, pyydettyjen lausuntojen lisäksi, arvokasta tietoa tehtävien päätösten mahdollisesta ennakkovaikuttavuudesta alueen asukkaiden arkeen ja edustaneet laaja-alaista kansalaisnäkökulmaa palvelun kehittämisessä.

Osallistu-ohjelmassa yhdessä Yhteisöklubi Sillan kanssa laadittiin rakenteet kansalaisvaikuttamiselle – sille kuinka osallistumista ja vaikuttamista edistetään. Asiakasraatien, asiakaspalautteiden ja neuvottelukuntien lisäksi järjestetään keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja, joissa selvitetään asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa.

Kuntien tärkeimpinä tehtävinä säilyy kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Maakuntauudistustyön seurauksena monella toimialueella syntyi uusia, yhteisen vastuun tehtäviä ja yhdyspintoja. Uudistus onkin tältä pohjalta näyttänyt jo voimansa!

Maakuntastrategia valmistelutyö yhdisti organisaatioita ja ihmisiä yhteisen tavoitteen alle

Maakunnassa on ollut vahva yhteinen tahto lähteä jo hyvissä ajoin liikkeelle määrittelemään uuden maakunnan tavoitetilaa sekä keinoja, kuinka tavoitteet toteutetaan. Strategia tavoitteena oli varmistaa osaltaan Keski-Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen kaikilla maakuntaorganisaation siirtyvillä tehtäväaloilla: Integroidulla palvelukokonaisuudella valmisteltu konserni tukee hyvinvointia, turvallisuutta, kasvua ja kehittymistä sekä järjestää maakuntalaisille toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Työtä tehtiin kaikkien siirtyvien organisaatioiden kesken sekä laajalla maakunnan päättäjien sekä sidosryhmien yhteistyöllä. Yhteisesti määritellyllä maakuntastrategian visiolla, missiolla, arvoilla, maakuntakonsernin yhteisellä palvelulupauksella ja tavoitteilla sidottiin yhteinen päämäärä samojen tavoitteiden alle. Sen lisäksi on valmisteltu, sekä kuvattu konserniin tulevien toimialojen tehtävät ja strategian seuranta. Maakuntastrategian kokonaistavoitteena on ollut maakunnan menestystekijöiden vahvistaminen – tuo tavoite ei suinkaan vanhene, vaikka maakunta- ja sote-uudistusta ei tulekaan.

Aluekehittämisen tilannekuva otettiin käyttöön maakuntaohjelmatyössä

Maakuntaohjelmatyö sekä uuden maakuntalain mukaiseen aluekehittämisen keskusteluihin (ALKE-keskustelut) liittyvä tilannekuva-analyysi yhteensovitettiin maakuntaohjelman toimeenpanotyöhön Keski-Pohjanmaan liitossa vuosien 2017-2018 aikana. Uudet käytännöt jäävät pysyväksi osaksi maakunnallista strategiatyötä. Tästä voit lukea prosessista lisää.

Aluekehittämisen yhteistyötä tiivistettiin mm. yhteisellä rahoitusprosessin suunnittelulla 

Maakuntiin siirtyvät organisaatiot valmistelivat toimialoittain yhteistä organisaatiota ja yhteisiä palveluprosesseja maakuntauudistuksen valmistelun aikana. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. aluekehittämisen työryhmässä yhteisen rahoitusprosessin hahmottaminen ja kuvaaminen rakennerahasto-ohjelman sekä maaseuturahaston osalta. Mukana yhteistä prosessia olivat suunnittelemassa Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan ELY-keskus, Keski-Suomen ELY-keskus sekä Pohjanmaan ELY-keskus.

-Keski-Pohjanmaalla keskitytään hyödyntämään mahdollisimman hyvin tehdyn valmistelutyön tulokset. Laaditun maakuntastrategian luonnos antaa hyvää pohjaa maakunnan tulevaisuudelle ja kehittämiselle. Maakunnassa keskustelua tulee käydä siitä, miten kuntien elinvoimatehtäviä kehittämistä jatketaan edelleen sekä siitä, miten työnjako kuntien ja liiton välillä asiassa järjestetään. Laadittu edunvalvontasuunnitelma antaa tähän hyvää pohjaa. Uudistuksen kaatumisesta huolimattamaakunnalla on meneillään merkittäviä suunnittelutehtäviä, kuten tulevan EU-rahoituskauden 2021-2027 kansallinen suunnittelu. Keskeinen tavoite tässä on saada mahdollisimman hyvä lopputulos koheesiorahoituksen ja maaseuturahoituksen saannon osalta. Kyse on kansallisesta päätöksestä ja sen vuoksi maakunnan edunvalvonta asiassa on aivan oleellista. tiivistää Keski-Pohjanmaan liiton vt. maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen.

Kasvupalveluissa määriteltiin yhteistä palvelulupausta Keski-Pohjanmaan asiakkaille  

Maakunnallista valmistelutyötä on tehty yhteistyössä eri työryhmien kautta. Työryhmissä on mukana liittyvien organisaatioiden henkilöstöä sekä laajasti ulkopuolisia kuntien ja muiden toimijoiden ja kumppanien edustajia, yhteensä noin 50-60 henkilöä. Esimerkkeinä yhteistyöstä ovat esim. työllisyyden edistämisessä tuottamismallien suunnittelu ja yrityspalveluiden puolella yrityspalvelupilottihakemuksen valmistelu sekä palveluprosessien ja palvelulupausten suunnittelu.

Maaseutupalveluiden valmistelussa kokonaisnäkemys maaseudun elinkeinojen merkityksestä vahvistui 

Maaseutupalveluiden valmistelun aikana kokonaisnäkemys maaseudun elinkeinojen merkityksestä maakuntamme elinvoimaisuudelle vahvistui entisestään. Maaseutupalveluissa saatiin luotua entistä parempia yhteistyömuotoja kuntien ja valtion toimintojen välillä, joita voimme hyödyntää maaseutupalveluiden kehittämisessä jatkossakin.

Saimme laadittua erittäin hyvässä yhteistyössä kuntien maaseutuhallinnon, lomituspalveluiden sekä maakuntauudistuksen luottamushenkilöiden kanssa hyvän maaseutupalveluiden strategialuonnoksen, jota voimme kukin hyödyntää omassa toiminnassamme keskipohjalaisen maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi jatkossa, toteaa Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön Kokkolan toimiston johtaja Sirkku Wacklin.

Maakuntauudistuksen valmistelu on tiivistänyt keskipohjalaisten toimijoiden yhteistyötä

– Kaiken kaikkiaan maakuntauudistuksen valmistelu on tiivistänyt keskipohjalaisten toimijoiden yhteistyötä ja antanut eväitä tulevaisuuden palveluiden ja toimintojen suunnitteluun. Eri organisaatiot ovat tutustuneet toistensa toimintoihin, mistä on varmasti hyötyä maakunnan kehittämistyössä jatkossakin. Valmistelutyö on valmentanut henkilöstöä muutosjohtamiseen, verkostoitumiseen ja viestintään, summaa Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen vt. muutosjohtaja Eija-Liisa Heikkilä. 

Uudistuksen tarve on edelleen olemassa ja me Keski-Pohjanmaalla olemme valmiita sen toteutukseen myös uudenlaiselta pohjalta. Olemme avoimia, rohkeita, elinvoimaisia ja uudistumiskykyisiä tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen.

Lisätietoja antavat:

vt. muutosjohtaja Eija-Liisa Heikkilä, puh. 044 723 2399, eija-liisa.heikkila@keski-pohjanmaa.fi

vt. maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen, puh. 040 140 8995, jyrki.kaiponen@keski-pohjanmaa.fi

Soiten toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi, puh.044 723 2330 , minna.korkiakoski-vasti@soite.fi

Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja Mari Kerola 045 224 2969 mari.kerola@kannus.fi