Keski-Pohjanmaan maakuntauudistus on edennyt hyvin

Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä kokoontui perjantaina 2.11.2018 käymään läpi valmistelun ajankohtaisia asioita valtakunnallisella tasolla sekä tilannekatsausta Keski- Pohjanmaalta. Miltä näyttää Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelun kansallinen arviointi? Miten edistyy Keski-Pohjanmaan maakuntakonsernin rakenteen valmistelu? Kuinka nuoret ja lapset voivat osallistua maakunnan kehittämiseen? 

Valtiovarainministeriö toteutti syksyn aikana virtuaalisen maakuntakierroksen. Maakuntakierroksen tavoitteena oli tuoda maakuntien edistymistä esille sekä muodostaa yhteinen tilannekatsaus: missä mennään maakuntauudistuksen valmistelun osalta maakunnissa? Keski-Pohjanmaalla maakuntauudistuksen valmistelu on edennyt hyvin. Erityisen hyvin Keski-Pohjanmaalla ovat edistyneet toimielimen hallintorakenteiden valmistelu sekä osallisuus ja demokratia. Hyvää edistymistä on saavutettu myös järjestämistehtävän rakentamisessa, sekä yleiskuvan valmistelussa. 

Keski-Pohjanmaan maakuntakonserni hahmottunut 

Ohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan esitykset maakuntakonsernin poliittisesta rakenteesta ja virastorakenteesta. Keski-Pohjanmaan maakunnan konsernihallinnon valmistelu on toteutettu syksyn 2018 aikana siten, että valmistelussa on painotettu konsernihallinnon kokonaisuutta sekä erikseen maakunnan poliittista rakennetta ja virastorakennetta. Valmistelussa tärkeänä on nähty avoin tiedottaminen sekä laaja-alainen ja vuorovaikutteinen valmistelu keskeisten sidosryhmien, erityisesti maakuntaan siirtyvän henkilöstön, maakunnan kaupunkien ja kuntien sekä luottamushenkilöiden kanssa. Poliittinen ohjausryhmä on työstänyt poliittista rakennetta ja johtoryhmä erityisesti virastorakennetta. 

Lisätietoja antavat: 
Mari Kerola, Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja, puh. 045 224 2969, mari.kerola@kannus.fi  
Jussi Rämet, muutosjohtaja, puh. 040 586 3877 jussi.ramet@keski-pohjanmaa.fi 

Lasten, nuorten ja perheiden toimintamalli Keski-Pohjanmaalla 

Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä päätti esittää Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitelle LAPE-yhteistyöryhmän (LAPE = lapsi- ja perhepalvelut) perustamista. Ohjausryhmä esittää, että Soite sitoutuu yhteistyöryhmän hallinnointiin siihen saakka, kun valtio myöntää rahoitusta LAPE-muutosagentin toimintaan. Yhteistyöryhmä toimii samalla LAPE-muutosagenttitoiminnan ohjausryhmänä. Ohjausryhmä kävi periaatteellisen keskustelun myös ikääntyneiden ja somaattisen terveydenhuollon palveluiden yhdyspintaryhmien tarpeesta. 

Keski-Pohjanmaalla sote -järjestäminen on jaettu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat ikäihmisten palvelut, lasten-, nuorten ja perheiden palvelut sekä somaattisen terveydenhuollon palvelut. Järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa asiakasryhmissä järjestetään väestölle lakisääteiset ja tarpeen mukaiset palvelut. Maakunta vastaa omalta osaltaan myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä. 

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä ”Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi” (Heinonen, Ikonen, Kaivosoja & Reina, 2018) selvityshenkilöt esittävät, että jokaiseen maakuntaan perustetaan LAPE-yhteistyöryhmä osana maakuntalakiesityksen (§15) mukaista maakuntien ja kuntien neuvottelumenettelyä. Keski-Pohjanmaan LAPE-yhteistyöryhmän tehtävä on valmistella ja yhteen sovittaa maakuntien ja kuntien yhdyspintaan liittyviä asioita lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta, tukea palvelujen integraatiota sekä resurssien optimointia. LAPE-yhteistyöryhmä edistää kattavaa lapsivaikutusten arviointia (LAVA). Lapsivaikutusten arviointi on päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa: miten lapsen oikeudet toteutuvat sekä millaisia hyötyjä ja haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä aiheutetaan? Lisäksi yhteistyöryhmän tehtävä on seurata ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilaa ja palvelukysyntää sekä siihen vastaamista muun muassa sähköisten hyvinvointikertomusten avulla ja organisoida tarvittava maakuntatasoinen yhteistyö järjestökentän kanssa. 

LAPE-yhteistyöryhmän kokoonpanon muodostaisivat jokaisesta kunnasta nimettävä lasten, nuorten ja perheiden asioista vastaava johtava viranhaltija, Soiten perheiden palveluiden, terveyden- ja sairaanhoidon sekä vammaispalveluiden toimialueen edustaja(t), sote-muutosjohtaja maakuntakonsernin edustajana, nuorten ja vanhempien edustaja sekä LAPE-muutosagentti. 

Lisätietoja LAPE -yhteistyöryhmästä antavat: 
Sote-järjestämisen muutosjohtaja Eija Kellokoski-Kari, puh. 040 804 2981 
LAPE-muutosagentti Anne Saarela, puh. 040 804 5456 

Maakunnan talouden riskitekijöitä tarkastellaan 

Samalla kun maakunnat toteuttavat tulevien maakuntaorganisaatioiden koetalousarviota, kerätään kooste kaikista talouden riskeistä, joita maakunnan perustamiseen ja aloittamiseen liittyy. Nämä riskitekijät ovat luonteeltaan hallinnon lisäkustannuksia, jotka vaihtelevat maakunnittain riippuen mm. maakunnissa jo toteutetuista muutoksista. Keskeiset arvioitavat kustannuslajit ovat tiloihin liittyvät vuokrat ja investoinnit, ICT-järjestelmät, palkat ja palkkaharmonisointi, sopimukset, konsernihallinnon järjestäminen sekä asiakasmaksut. Tiedot valmistuvat marraskuun loppuun mennessä. 

Maakuntien toiminnan alkamiseen liittyy kustannuksia, joita aiheutuu uudistuksen johdosta. Valmistelun tässä vaiheessa on oleellista tunnistaa, miltä osin maakuntien perustamiseen liittyvissä kustannusten kasvussa on kyse muutoskustannuksesta ja miltä osin kyse on siitä, että kuntien ja kuntayhtymien tapa laskea eri kustannuseriä on ollut toteutuneisiin kustannuksiin verrattuna poikennut valtakunnallisesti uudistuksen yhteydessä käytettävistä laskentaperusteista. Maakunnat ovat lähtötilanteessa erilaisia ja esiin nostetut kustannukset eivät kosketa välttämättä kaikkia maakuntia. 

Maakuntien perustamiseen ja aloittamiseen liittyvät hallinnon lisäkustannukset vaihtelevat maakunnittain riippuen mm. maakunnissa jo toteutetuista muutoksista. Ajan myötä hallinnon kustannuksissa on realistista olettaa olevan tuottavuuspotentiaalia. Pidemmällä aikavälillä on täten myös mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä, kun alkuvaiheen lisäkustannusten jälkeen toimintaa voidaan tehostaa. 

Lisätietoja talouden riskitekijöiden tarkastelusta antaa:
talouspäällikkö Tommi Koskinen, Soite, puh. 040 806 5638.